Mad Max P19:n valmentaja Ossi Kivipuron kausiraportti:

Ennen kauden alkua pidimme yhteisen palaverin taustojen ja pelaajien kanssa. Pääsimme tutustumaan toisiimme ja valmentajana sain kuulla poikien taustoja sekä aikaisempaa kokemusta futsalista. Kokemusta ei ollut ehtinyt kertymään, joten kesällä valmentajan kirjaan tehdyt suunnitelmat meni uusiksi ja tiesin, että meidän pitää aloittaa täysin puhtaalta pöydältä sekä perusjutuista.

Ensimmäiset yhteiset treenit pidettiin elokuun lopulla. Pari ensimmäistä viikkoa harjoituksissa mentiin tarkoituksella tosi kovaa, juostiin paljon ja siinä ohella lähdettiin kehittämään poikien teknistä osaamista ja pallonkäsittelytaitoa. Jo näiden ensimmäisten viikkojen aikana näin, että vaikka pojilla oli tosi raskasta, niin heidän silmistään huokui hirveä näytönhalu ja tahto kehittyä. Ihan unelmatilanne valmentajalle.

Alun jälkeen aloitettiin pikkuhiljaa keskittyä enemmän taktisiin asioihin ja luomaan meille omaa pelitapaa: miten halutaan puolustaa ja miten halutaan hyökätä. Ja kun nämä pikkuhiljaa alkoivat luonnistumaan, niin alettiin käymään läpi pieniä yksityiskohtia, joilla näitä asioita saadaan parannettua ja mitkä usein kentällä tekevät sen tarvittavan eron.

Pelien osalta saldo oli kahdestatoista pelistä 4 voittoa, 1 tasapeli ja 7 tappiota. Äkkiseltään tämä näyttää monen silmään huonolta suoritukselta, mutta tässä on hyvä muistaa realiteetit ja lähtökohdat. Kyseessä on nuorten poikien joukkue, joista oikeastaan kaikki opettelivat vasta ensimmäistä kertaa, kuinka pelataan oikeasti futsalia. Minulle on kaikkein tärkeintä se, miten pelaajat kehittyvät yksilöinä ja miten joukkueemme on kehittynyt kauden aikana. Sitä ei yksikään sarjapiste kerro, vaan se, mistä lähdettiin ja missä ollaan nyt.

Yhteenvetona kausi oli omasta mielestäni tosi hyvä. Pelaajien henkilökohtainen taitotaso ja taktinen ymmärrys kehittyivät erittäin paljon, asenne treeneissä ja peleissä säilyi hyvänä läpi kauden. Joukkueena pelimme kehittyi myös kokoajan nousujohteisesti paria notkahdusta lukuunottamatta. Harmitti, ettei me loppukautta kohden tuloksellisesti saatu enemmän, mitä pelillisesti jopa ansaittiin. Täytyy kuitenkin muistaa, että kehitys ottaa aikaa ja aika on yksilöllistä jokaiselle. Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa projektia ensi kaudella!

Lopuksi isot kiitokset jokaiselle pelaajalle, Japelle, Jukalle, Heikulle, Henkalle ja Tonille, jotka ovat häärineet taustalla ja tehneet sitä näkymätöntä työtä ja mahdollistanut meille tätä hommaa.